Aleg
Aleg on kunta sekä Braknan alueen ja Alegin departementin hallinnollinen keskus Mauritaniassa. Se sijaitsee 260 kilometriä Nouakchottista kaakkoon. Kunnassa on 21 700 asukasta (vuonna 2013, väestönlaskenta).
Aleg sijaitsee samannimisen järven muodostaman tulva-alueen reunalla. Se on syntynyt vuosina 1903–1904 rakennetun ranskalaisen linnoituksen ympärille. Aleg kasvoi kaupungiksi 1970–1980-lukujen kuivuusjaksojen aikana, kun sinne asettui suuri joukko paimentolaisia. Suunnittelemattomasti rakennettu kaupunki kärsii nykyään kuivuuden sijasta sadekausien tulvista.
Alegin läpi kulkee Noukchottista itään johtava päällystetty maantie RN3, josta haarautuu tie Kaédiin. Paikallisia elinkeinoja ovat maatalous ja kaupankäynti. Palveluihin kuuluvat ammattiopisto, sairaala ja vesijohtoverkko.
Alegin departementin pinta-ala on 15 900 neliökilometriä. Se käsittää Aghchourguitin, Alegin, Bouhdiden, Cheggarin, Djellewarin ja Malen kunnat. Departementissa oli 101 500 asukasta vuonna 2013.
Aleg sijaitsee samannimisen järven muodostaman tulva-alueen reunalla. Se on syntynyt vuosina 1903–1904 rakennetun ranskalaisen linnoituksen ympärille. Aleg kasvoi kaupungiksi 1970–1980-lukujen kuivuusjaksojen aikana, kun sinne asettui suuri joukko paimentolaisia. Suunnittelemattomasti rakennettu kaupunki kärsii nykyään kuivuuden sijasta sadekausien tulvista.
Alegin läpi kulkee Noukchottista itään johtava päällystetty maantie RN3, josta haarautuu tie Kaédiin. Paikallisia elinkeinoja ovat maatalous ja kaupankäynti. Palveluihin kuuluvat ammattiopisto, sairaala ja vesijohtoverkko.
Alegin departementin pinta-ala on 15 900 neliökilometriä. Se käsittää Aghchourguitin, Alegin, Bouhdiden, Cheggarin, Djellewarin ja Malen kunnat. Departementissa oli 101 500 asukasta vuonna 2013.
Kartta - Aleg
Kartta
Maa (alue) - Mauritania
 |
 |
| Mauritanian lippu | |
Nykyisen Mauritanian alueella asui ensimmäisinä soninkejen esi-isiä. Berberiheimot saapuivat alueelle 300-luvulta alkaen 700-luvulle, ja alkuperäisasukkaat joutuivat orjiksi tai pakenemaan pois maasta, erityisesti Senegaliin. Arabeja ja berbereitä tuli alueelle lisää. Vuoteen 1076 mennessä islamilaiset almoravidit olivat valloittaneet nykyisen Etelä-Mauritanian. Berberit hyökkäilivät arabeja vastaan 500 vuoden ajan. Berberien viimeinen kapinayritys oli Mauritanian 30-vuotinen sota, joka päättyi vuonna 1674 Beni Hassanin johtaman arabiheimon voittoon. Hänen sotilaidensa jälkeläisistä tuli Maurtitanian maurien ylintä yhteiskuntaluokkaa. Hassanin nimi näkyy maan yleisimmässä kielessä, hassaniyyassa. Kieli yhdistää yläluokan ”valkoisia maureja” ja heidän alistamiaan ”mustia maureja”, joiden esi-isissä on enemmän alueen alkuperäisasukkaita.
Valuutta / Kieli
| ISO | Kieli |
|---|---|
| AR | Arabian kieli (Arabic language) |
| FR | Ranskan kieli (French language) |
| WO | Wolofin kieli (Wolof language) |